Lähisuhde- tai perheväkivallasta puhutaan silloin, kun väkivallan tekijä on nykyinen tai entinen kumppani, vanhempi, lapsi, muu lähisukulainen tai läheinen. Naisiin kohdistuva väkivalta tarkoittaa kaikkia sellaisia sukupuoleen perustuvan väkivallan tekoja, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa naisille ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä. Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuisesti merkittävä naisten terveyttä ja tasa-arvoa koskeva ihmisoikeuskysymys. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu kaikissa kulttuureissa, yhteiskuntaluokissa ja ikäluokissa.

Väkivalta voi olla luonteeltaan fyysistä, henkistä tai seksuaalista. Esimerkiksi lapsiin, ikääntyneisiin tai vammaisiin kohdistuva väkivalta voi olla myös laiminlyöntiä tai perustarpeiden tyydyttämisen estämistä. Usein eri väkivallan muodot yhdistyvät ja lomittuvat niin, että sama henkilö joutuu samanaikaisesti tai ajan mittaan kohtaamaan useita eri väkivallan muotoja.

Suomessa lähes joka toinen nainen on elämänsä aikana kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai molempia. Kyselytutkimusten mukaan naisista ja miehistä suunnilleen yhtä moni on kokenut parisuhdeväkivaltaa, mutta vakava väkivalta kohdistuu useammin naisiin ja naiset saavat väkivallasta miehiä enemmän ja vakavampia vammoja. Parisuhdeväkivaltaan kuolleista suurin osa on naisia.

Väkivalta ilmenee ihmissuhteissa eri tavoin riippuen osallisten elämäntilanteesta, iästä ja ajattelutavoista. Joskus väkivalta alkaa niin hienovaraisena, että sitä on vaikea tunnistaa väkivallaksi. Väkivalta voi alkaa esimerkiksi nimittelynä, taloudellisena rajoittamisena tai ihmissuhteista eristämisenä. Väkivallan kierre on tärkeää katkaista ajoissa, ettei väkivalta pääse pitkittymään tai kehittymään vakavammaksi. Vähäistäkään väkivaltaa ei tarvitse hyväksyä tai sietää.

Alla on lueteltu väkivallan eri muotoja ja listattu, mitä kaikkea ne voivat pitää sisällään.

  • Fyysinen väkivalta: esimerkiksi töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, pään hakkaaminen, raapiminen, repiminen, ravistelu, ampuma- tai teräaseen käyttö, fyysisellä väkivallalla uhkailu
  • Henkinen väkivalta: esimerkiksi alistaminen, arvostelu, nimittely, halveksunta, kontrollointi, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus, eristäminen, tavaroiden hajottaminen, kotieläinten vahingoittaminen tai jollakin näistä tai esimerkiksi itsemurhalla uhkaaminen
  • Seksuaalinen väkivalta: esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen eri muotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen, seksuaalisella väkivallalla uhkailu, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin pakottaminen, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen
  • Taloudellinen väkivalta: esimerkiksi itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen tai pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön, taloudellisella väkivallalla uhkailu tai kiristäminen
  • Vaino: esimerkiksi toistuvat, ei toivotut yhteydenotot, perättömien tietojen levittäminen, omaisuuden tuhoaminen, pelottelu, seuraaminen, tarkkailu, henkilön tietojen kaappaaminen ja väärinkäyttö
  • Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti: esimerkiksi lapsen, vanhuksen tai vammaisen henkilön jättäminen vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on ollut niistä riippuvainen, toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla
  • Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta: esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla, kuten ns. kunniaväkivalta, uskontoon liittyvillä asioilla uhkailu

Lähisuhdeväkivallasta aiheutuu usein äärimmäisen vakavia henkisiä ja fyysisiä seurauksia. Lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa fyysisen tai psyykkisen vamman, kehityshäiriön, perustarpeiden tyydyttymättä jäämisen tai kuoleman. Lisäksi lähisuhdeväkivalta vaikuttaa usein sosiaalisiin suhteisiin. Läheiset, etenkin lapset, joutuvat kärsimään lähisuhdeväkivallan takia, vaikkei väkivalta varsinaisesti kohdistuisi heihin. Lapselle perheenjäsenten väliselle väkivallalle altistuminen on yhtä haavoittavaa kuin väkivallan kohteena oleminen.

Lähisuhdeväkivalta jää harvoin kertaluontoiseksi. Ellei lähisuhdeväkivaltaan puututa, sillä on taipumus toistua, lisääntyä ja muuttua vakavammaksi. Niin kauan kuin väkivalta pysyy kodin tai parisuhteen salaisuutena, se voi elää omaa elämäänsä, pitkittyä ja muuttua vakavammaksi kenenkään estämättä. Ensimmäinen askel väkivallan kierteestä vapautumiseen on puhuminen ja avun hakeminen. Raottamalla väkivallan verhoa ja kertomalla kokemuksistaan toivottomalta tuntuvasta tilanteesta on mahdollista päästä irti.

Ota ensimmäinen askel. Soita.

Jos joudut kotonasi, parisuhteessasi tai läheisesi seurassa pelkäämään tai olemaan varuillasi, ihmissuhteesi ei ole sellainen kuin sen pitäisi olla. Älä odota että tilanne pahenee tai anna sen edes jatkua sellaisenaan. Mitä nopeammin uskallat kertoa kokemuksistasi, sitä nopeammin tilanne voi alkaa parantua.

Nollalinjalla sinua kuuntelee ja tukee ammattilainen, jonka kanssa voit keskustella luottamuksellisesti ja ilman pelkoa seuraamuksista. Nollalinjan päivystäjä auttaa sinua ymmärtämään omaa tilannettasi, muuttamaan sitä ja pääsemään eteenpäin. Puhuminen on ensimmäinen askel väkivallan lopettamiseksi.

Katso video: Nollalinja lähisuhdeväkivallalle ja naisiin kohdistuvalle väkivallalle (Youtube)

Katso video: Nollalinja: Vaino (Youtube)

Lue lisää vainosta lähisuhdeväkivallan muotona (varjohanke.fi)